Olipa se mukavaa...

Vaikka olikin jo koti päällimmäisenä mielessä viimeisinä viikkoina, sain hienon kokemuksen Islannista. Jäi paljon muistoja, sekä hyviä että huonoja. Kaikki opettavaisia. Listauksen makuun kun jo pääsin, nyt listasin asioita, joita muistelen lämmöllä ja jotka olivat tärkeitä Islannissa viihtymisen kannalta. Eivät ole erityisessä tärkeysjärjestyksessä.

1. Luonto

En vieläkään jaksa olla ihmettelemättä luonnonihmeitä Islannissa! Toisaalta pelottavaa olla pieni ihminen sellaisessa ympäristössä. Luonnon puhtautta ja raikasta ilmaa pidän suuressa arvossa. Tekemäni vaellukset luonnossa olivat vaikuttavia ja niitä muistelen erityisesti.

Kuvissa Hverir, rikkilähteet. Yksi suosikeistani Islannin luonnonihmeistä, 6 kilometrin päässä asuinpaikastani. Näiden äärellä ei voi tosin puhua raikkaasta ilmasta voimakkaan rikin hajun takia.

2. AB mjölk ja Skyr

Kuinka tulemmekaan toimeen ilman Skyriä, tätä rahkan tapaista herkkua. Jos meillä oli Skyr loppunut, Karolina meni pyytämään sitä ystäviltään hotellista. Miten hoidetaan skyrholisteja?

Huomasin tosin, että jokapäiväinen Skyrin syönti oli lähinnä sosiaalista. Ei sitä enää huvittanut Karolinan lähdön jälkeen syödä, kun kukaan muu ei ollut innokas. Enemmän jäin riippuvaiseksi AB mjölkistä, sitä tuli syötyä myös joka päivä. Hedelmiä joukkoon, nam! Suomesta en ole löytänyt ihan vastaavaa, maustamaton jogurtti tosin korvaa sitä aika hyvin.

3. Lauantaina karkit puoleen hintaan!

Kyllä jaksoi taas viikon, kun sai lauantaina karkkia. Oli jotain mitä odottaa. Saatoin kysyä työajoistani mielessä vain se, missä välissä ehdin ostamaan karkkia J Tarjous oli myös siitä hyvä, että todella jaksoi odottaa karkinoston kanssa sinne lauantaihin asti.

4. Mývatn Nature Baths

Eli laguuni. Kolmen kuukauden ilmaisliput laguunille oli huippujuttu! Alkuun tuli käytyä enemmän, loppuaikoina hieman vähemmän. Viimeisinä päivinä sitä vain ajatteli, että miksi en käynyt useammin? Kyllä laguunilla lilluttelu vaan rentoutti!

Mývatn Nature Baths päivänvalossa. Laguuni oli auki aamuyhdeksästä puoleen yöhön. Yleensä tuli käytyä myöhään illalla.

5. Salainen luola

Meillä emme voineet kaikki kokoontua istumaan iltaa. Hotellille pystyimme menemään, kun heillä sentään oli työntekijöille yhteinen kokoontumishuone. Silti heilläkin oli hotellin vieraita yläkerrassa, joten kovin kovaa ei musiikkia voinut kuunnella tai jutella. Siispä menimme salaiseen luolaan viettämään aikaa. Bikinibileet Islannissa! Luolassa oli nimittäin lämmintä vettä, jossa oli mukava kylpeä. Luola on ”salainen”, koska siitä eivät turistit tiedä eikä kovin moni muukaan.

5. Työkaverit

Huonetoveri Karolinan kanssa purimme kokemuksia enkä parempaa huonetoveria olisikaan voinut toivoa. Julianeakin tulee ikävä, mutta toivottavasti tapaamme Suomessa, Ranskassa tai Puolassa!

5. Respan asiakkaat
   

Kyllä sitä välillä väsyi työhön eikä jaksanut aina olla iloisella päällä. Mutta oli se niin mukavaa jutella ihmisten kanssa eri puolilta maailmaa ja kuulla matkakertomuksia sekä juttuja heidän omasta maastaan. Oli rikkautta päästä sellaiseen työhön, maailmankuva laajentuui kertaheitolla!

5. Soutuvene ja pyörä
   

Ensimmäisenä iltanani menimme soutelemaan. Sain tyttöjen luottamuksen, kun emme olisi päässeet ajoissa rantaan ja töihin ellen olisi soutanut takaisin :) Karolinallekin opetin soutamista, kun hän ei ole sitä tehnyt koskaan ennen. Soutuveneen lisäksi saimme käyttää pyöriä; miten olisinkaan tullut toimeen ilman pyörää!

5. Urheilukenttä ja kesän kunto-ohjelma
   

Urheilukentän ruoho kasvoi kasvamistaan ja juoksurata oli kuhmurainen. Pilkistipä radalta ruohotupsujakin hiekan seasta, mutta kyllä se asiansa ajoi ja sain kuntopiirini tehtyä. Lisäksi se oli niin rauhallinen; yhden kerran sattui samaan aikaan olemaan kaksi poikaa jalkapalloa pelaamassa. Kiitos Teemulle salibandyjoukkueellemme tekemästä kesän kunto-ohjelmasta, sen toteuttaminen toi rutiinia arkeen!

5. Yhteydenpito Suomeen: blogi ja Skype
   

Blogin kirjoittaminen ja Skype kuuluvat ehdottomasti Islannin muistoihin, koska kumpaakaan viestintätapaa en ollut ennen käyttänyt. Kommenttien lukeminen oli niin hauskaa ja positiivinen palaute blogin kirjoittelusta piristi. Tällä tavalla on helppoa purkaa ajatuksiaan ja selkeyttää omia kokemuksiaan. Pitää miehen tiellä :)

Kiitos, kun pysyitte mukana seikkailuissani. Ja menkää ihmeessä ihmettelemään Islantia, uskomaton paikka.

Takk,
bless!

Onnellisesti kotona

Tälläisen jätin taakseni, ei ollut valittamista viimeisten päivien näkymissä Mývatnilla:



Mývatnilta pääsin Mihaun kyydissä Akureyriin. Bussimatkan aikana Reykjavikiin näimme Gulfoss -vesiputouksen, Hveravellirin ("sininen kuuma lähde") ja geysirin. Hveravellir oli hieno paikka, mutta olinkohan jo liikaa kotitunnelmissa, kun en vaikuttunut geysirista tai Gullfossistakaan. Ovathan ne kieltämättä aikamoisia turistipaikkoja.



Hveravellir.

Reykjavikissa tapasimme Karolinan kanssa Julianen ja Chrisin; oli mukavaa kuulla heidän kuulumisiaan ja matkakertomuksia! Reykjavik ei minua sykäyttänyt kaupunkina. Torstaiaamuna huomasin vielä, että lompakkoni oli varastettu. En lähtenyt tyttöjen kanssa Blue Lagoonille uimaan, vaan kaupungin vierailukohteisiini sisältyivät lopulta mm. poliisilaitos, Islannin Suomen suurlähetystö ja pankki. Mietin olisinko pitänyt kaupungista ottamatta huomioon lompakkovarkautta ja tulin siihen tulokseen, että en :) Toisaalta ajatukset olivat jo niin kotona ja Suomessa, että tämäkin saattoi vaikuttaa ajatuksiini Reykjavikista.



Iloiset olivat kaupungin kadut, toisenlainen mieliala kulkijalla.

Passini oli tallessa ja sain nostettua islantilaiselta pankkitililtäni rahaa, joten lopulta kaikki oli hyvin ja yritin nauttia viimeisistä hetkistäni Islannissa. Vietin aikaa kasvitieteellisessä puutarhassa, joka olikin mukavan rauhallinen paikka. Lukuunottamatta noin 20 hengen sauvakävelijalaumaa :)

Helsinki-Vantaalla oli vastassa isi ja Juvalla odottivat äiti ja siskokullat. Kuopiossa Matias oli kuin joulutunnelmissa pienenä; paljon odotusta, viimein kotona.


Suomi näytti kauniilta ja kotona niin hyvä olla!

Finland, Finland, Finland

Viimeiset tyotunnit tai -minuutit meneillaan. Olen ollut tanaan pitamassa leirintaaluetta pystyssa itsekseni, kun Lina ja Sigfús lahtivat kaymaan Akureyrissa. Aamulla respassa, sitten hostellin huoneet kuntoon ja vessojen seka keittioteltan siivous. Sitten viela pyykin viikkausta. Nyt taas respa auki, hiljaista nayttaa olevan.

Saa on taydellinen. En muista, etta olisi ollut nain hienoa saata koko aikana. Noin 15 astetta, aurinkoa ja pilveton taivas. Tanaan ja eilen. Eilen aamulla oli pakko juosta ottamaan jarvelle kuvia ennen toiden alkua, kun jarvi oli aivan tyyni ja joutsenet poikineen nauttimassa aamusta. Yot ovat viileita, lahella nollaa. Revontuliakin on nakynyt, mutta ei kovin voimakkaita.

Saasta nauttiminen menee tosin sivu suun, kun eilen olin toissa 13 tuntia ja tanaan x tuntia (kunhan tulevat takaisin sielta Akureyrista). Sitten pakkaamaan! Tosin aloitin jo aamulla seiskalta pakkaamisen, kun en vaan saanut nukuttua. Jannittaa tama kotiinpain lahto! Huomenna lahto Akureyriin on noin kuuden aikaan aamulla, etta ehdin bussiin. Vielakaan ei ole tosin varmaa kuka kuskaa (ei kai tassa nyt janiksen selassa olla ;)

Karolinalta sain sanat hauskaan lauluun, johon ainakaan mina en ole koskaan tormannyt. Se on Monty Pythonista ja kipale on ollut suosittu Puolassa (ainakin tietyissa piireissa :)

Taalta siis tullaan, rakas Suomi ja rakkaat Suomessa!


"Finland, Finland, Finland
The country where I want to be
Pony trekking or camping
Or just watching TV
Finland, Finland, Finland
It's the country for me

You're so near to Russia
So far from Japan
Quite a long way from Cairo
Lots of miles from Vietnam

Finland, Finland, Finland
The country where I want to be
Eating breakfast or dinner
Or snack lunch in the hall
Finland, Finland, Finland
Finland has it all

You're so sadly neglected
And often ignored
A poor second to Belgium
When going abroad

Finland, Finland, Finland
The country where I quite want to be
Your mountains so lofty
Your treetops so tall
Finland, Finland, Finland
Finland has it all

Finland, Finland, Finland
The country where I quite want to be
Your mountains so lofty
Your treetops so tall
Finland, Finland, Finland
Finland has it all

Finland has it all"

Bää, bää!

Lampaat tulivat vuorilta! Osa tuli eilen illalla, suurin osa laskettiin tänä aamuna kuuden aikaan. Reykjahliðissa ne olivat noin puoli kahdeksan aikaan. Lampaat päästetään vapaaksi keväällä karitsoineen ja ne tuodaan alas, kun ensimmäiset lumet alkavat tulla vuorille.



Vuorilta alas. Paimentamassa ihmisiä jalkapelillä ja autoilla sekä hevosen kanssa. Lammaskoiratkin ovat tärkeässä osassa.



Jee, ruohoa! Ja bää, bää! En tiennytkään, että lampaat ovat niin yksilöllisiä ääntelyn suhteen. Kyllä niistä ääntä lähtikin!



Ruuhkaa tiellä.



Lopulta lampaat tuotiin kivistä tehtyyn karsinaan. Vasemmassa laidassa musta-valkoinen lammaskoira makoilee väsyneenä urakan jälkeen. Jo perjantaina lampaita alettiin tuoda alas.



Viimein perillä. Lampaat kuuluvat useammalle farmarille Reykjahliðissa. Myöhemmin tänään kunkin farmarin lampaat jaotellaan omiin karsinoihinsa. Sigfúsillakin on 17 lammasta. Muutaman päivän päästä lampaat sitten teurastetaan.

Aikainen aamuherätys kannatti, oli hienoa nähdä tällainen tapahtuma! Nyt taas töihin, enää kolme päivää ja sitten läks :)

Tyhjä huone

Karolina lähti tänään, joten huoneessamme on nyt tyhjää. Tai huoneessani. Tulee ikävä myohäisiä keskusteluja ja laguuniseuraa, hieno tytto kaikinpuolin. Matias, Puolaan mennään varmasti käymään kun kutsukin on käynyt niin monta kertaa! Pitää vain ensin saavuttaa se Puolan raja, etta voidaan mennä sinne. Huomasimme nimittäin matkustavamme käytännossä naapurimaasta toiseen. Ei voi tietenkään muuttaa käytäntoä, Islantikin oli "sallittujen" listalla :) Viro ja Latvia vallattu, ei taida olla kuin Liettua välissä niin päästään Puolaan ;)


Keskiviikkona mennään siis Karolinan kanssa samalla bussilla Reykjavikiin, joten nopea jälleennäkeminen jipii! Reykjavikissa tapaamme lisäksi Julianen, joka on nyt muutaman viikon matkustellut Islannissa jätettyään tyon täällä. Hienoa on, että myos Chris liittyy seuraan. Chris oli toissä viereisessä hotellissa kesäkuun loppuun ja tänne asti hän on ollut länsivuonolla toissa. Muilla on lento kotimaahan (tai maihin: Ranskaan, Itävaltaan, Puolaan) 30. päivä, minä lennän 31. päivä aamulla. En malta odottaa, etta näemme taas!

Karolinan lähto on haikeaa, mutta mieltä piristää odotetun Reykjavikin tapaamisemme lisäksi tällä hetkellä moni seikka:


1) Reykjavikiin matkaaminen tarkoittaa myos Suomen ja kodin saavuttamista pian!

2) Sää on ollut hieno muutaman päivän, aurinkoa ja noin 15 astetta lämmintä.

3) Tänä viikonloppuna lampaita ajetaan alas pois vuorilta, joten niitä näkee jopa tuhansia tallustelevan lähiseuduilla ja jopa meidän talon ohi. Ensin minulle kerrottiin, että se tapahtuu elokuun lopussa/syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Täten luulin, etta missaan sen tapahtuman juuri ja juuri. Olen innoissani, jos näen lammasmassat ennen kuin lähden täältä!

4) Kun lampaat tulevat vuorilta alas, kuulemma niihin aikoihin nähdään yleensä myos revontulia. Vou, se olisi hienoa täällä.

5) Olemme kokkailleet hyvää ruokaa Linan tulon myotä. Hän on niin innostunut ruoanlaitosta (on ollut kokkina ravintolassa), etta printtailee minullekin ohjeita illallisen varalle joutessaan :) Eilen tein jauhelihapiirakkaa. Hyvän ruoan kokkailu tarkoittaa sitä, että tulee aloitettua tyot normaalia aikaisemmin. Tyotunnit ovat tervetulleita ja olenhan kolunnut suurimman osan nähtävyyksistä läpi moneen kertaan, joten mielellään viettää aikaa ruoan parissa.

6) Näin eilen kolme suomalaista, pitkästä aikaa yhtään suomalaista. Oli niin mukavaa puhua suomea, vaikka se tuntuikin hieman vaikealta. Kun on selittänyt asioita englanniksi, miten se voi olla niin vaikeaa suomeksi. Uskomatonta. Kun kerroin suomalaispariskunnalle, etta telttapaikka maksaa 750 kruunua yhdeltä hengeltä yhden yon, mietin oikeasti mielessäni ettei se voi olla 750. Kuulostaa ihan väärältä summalta. Samoja kokemuksia oli suomalaistytolla, joka oli ollut toissa länsivuonolla pari kuukautta. Nyt hän matkustelee jonkin aikaa ennen kotiin paluuta. Sovimme menevämme yhdessä kahville tai teelle, joten voimme opetella suomea ennen Suomeen tuloa.

7) Toissäkin on ollut jälleen mukavaa. Ehkä se johtuu yleisestä ilmapiirin parantumisesta täällä. Sigfús pyysi edellistä käytostään anteeksi Linalta ja he puhuvat jälleen. Ei tarvitse telkkaria ja Salkkareita, kun on saippuaoopperaa omasta takaa, parhaimmillaan :) Eilen menimme kaikki neljä viettämään iltaa Karolinan viimeisen illan kunniaksi. Kävimme muutamassa paikassa, jonne ei ole turisteilla mahdollisuutta/lupaa mennä. Jännittävin oli paikka, jonne suunnitellaan uutta voimalaitosta. Tällä hetkellä putket on johdettu maahan, mutta hoyry purkautui suoraan ilmaan. Koko auto tärisi ja luonnonvoimat olivat kirjaimellisesti käsin kosketeltavissa!

Viimeisiä viedään

Viimeinen vapaapäiväni oli eilen. Enää kahdeksan päivää töitä ja sitten lähden Akureyrista bussilla Reykjavíkiin Karolinan kanssa. Karolina tosin lähtee täältä jo perjantaina ja on muutaman päivän Akureyrissa. Bussi Reykjavíkiin lähtee siis keskiviikkona 29. päivä. Olen varannut hostellin kahdeksi yöksi ja lento Suomeen on 31. päivä. Kuopiossa toivottavasti perjantaina illansuussa. Nyt jo laskee päiviä milloin pääsee kotiin!

Sigfús ja Lina (uusi tyttö Ruotsista) eivät juuri puhu toisilleen tällä hetkellä, joten ilmapiirikään ei ole mainioin. No, toivottavasti paranee, koska he ovat täällä kahdestaan koko syyskuun. Sigfús sanoi Linalle, etta "et arvosta tätä yhtiötä ja tätä työtä. Näytät väsyneeltä. Bla bla bla". Lina oli eri mieltä ja oli kysynyt Sigfúsilta onko tämä katsonut peiliin viime aikoina, kun itse näyttää niin väsyneeltä (tämä kommentti osui kyllä naulan kantaan, naurattaa vieläkin!!). Mitäs pitää vahtia meitä siihen asti kun olemme nukkumassa. Sigfúsin valitus ei johtunut mistään muusta, kuin että vietimme eilen kolmestaan aikaa illalla. Ja Lina ei hänen mielestään ollut tarpeeksi ajoissa nukkumassa, kun työt alkoivat yhdeksältä. Hänen kanssaan kyllä saa valvoa ja pitää hauskaa, mutta ei ilman häntä. Lina ja Sigfús ovat nimittäin valvoneet jo parina yönä viskilasin äärellä eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Huvittavaa! Yksityisyyden kunnioitusta kuitenkin, kiitos! TJ 8.

Eilen päätin mennä taas Kraflan alueelle, kolmannen kerran. Ensimmäisen kerran tein pitkän vaelluksen sinne. Viime viikolla kävelin sinne uudelleen, mutta tapasin Katarinan Kraflassa, josta menimme yhdessä laguunille autolla. Nyt otin pyörän matkaan, noin 15 kilometriä suuntaansa. Viimein sattui aurinkoinen päivä, joten pyöräily oli mukavaa. Tosin Kraflaan mentäessä on muutama jokseenkin jyrkkä mäki. Päätin, että pyöräilen kaikki mäet ylös, vaikka olisi vaikeaa. Muuten meni ok, mutta viimeisen mäen kohdalla oli luovutettava. Autojenkin meno oli hidasta tämän mäen kohdalla. Ehkä joku pystyy mäen selättämään, mutta minulle se oli auttamattomasti liikaa. Takaisin tullessa hieman pelotti laskea mäkeä alas. Onneksi oli kypärä mukana.

Tällä kertaa kiipesin Kraflan päälle. Kyllä kannatti näkymien puolesta. Viime viikolla uin tuossa kraaterissa (Viti), jota taisin jo suunnitella kesäkuulla kirjoittamassani postauksessa. Vesi oli kylmää ja kuulin kuinka ylhäällä joku kysyi: "Is she really going to swim there?" Hulluja nuo suomalaiset, kun haluavat uida kylmässä vedessä :) No, tämä oli alle 10 asteista joka tapauksessa.

Krafla on tulivuori ja alue on keskustulivuorta. Edellinen purkaus loppui vuonna 1984 kestettyään 9 vuotta ja seuraavan odotetaan tapahtuvan vasta 150-200 vuoden päästä. Tämä kuva on otettu jo kesäkuussa, nyt vuorella ei ollut lunta.

Geotermistä energiaa hyödynnetään sähköntuotantoon Itä- ja Pohjois-Islannin alueelle. Perusperiaate on, että maahan kaivetaan putkistoja, joita pitkin johdetaan maan alta kaasua (hiilidioksidia suurin osa ja pieni osa vetysulfidia). Kaasu jäähdytetään ja siitä syntyvä energia käytetään sähkön tuotantoon. Kävin tutustumassa voimalaitokseen myös sisältä. Tosin vain yhtä turbiinia pääsi katsomaan ja lisäksi he näyttivät muutaman minuutin pituisen filmin. Kuvassa putkistoja; hauska ratkaisu laittaa putket kulkemaan tien yläpuolella.

Tämäkin pömpeli liittyy jotenkin voimalaverkostoon. Huvittavaa on kielto- ja pääkallomerkit ja avonainen ovi. Suorastaan houkuttelee kurkkaamaan. En tehnyt niin :)

Tänään keräsin mustikoita litran verran ja tein mustikkapiirakkaa, nam. Tein myös niitä täytettyjä kesäkurpitsoita illalliseksi. Yleisön pyynnöstä. Tuli taas kiire ruoanlaiton kanssa ja mustikkapiirakan pohja oli osittain raakaa, mutta ei se mitään. Hyvää kuitenkin :) Ja lounaalla söin jälkiruoaksi mustikkamaitoa, ei ole sen voittanutta!

P.S. Askjan tapahtumasta (ks. edellinen postaus) kuulin vain sen verran lisää, että loukkaantuneen naisen päähän oli vyörynyt kivi kraaterista. Onneksi hän oli selvinnyt tapahtumasta, mutta kuolema oli ollut lähellä. Huh.

Askjassa tapahtuu

Kuulin jo noin kuukausi sitten, etta Askjassa (paikka, jossa kavin heinakuun 12.) on ollut maanjaristyksia. No, maanjaristykset ovat taalla normaalia toimintaa, mutta nama olivat syvemmalla kuin tavallisesti. Taman kuulin juuri ennen neljan paivan lomaani Landmannalaugarilla. Sigfús sanoi, etta siella saattaa olla purkaus lahipaivina ja jos niin kay, niin koko maa menee sekaisin ja tarvitaan bussikuljetuksia Askjaan. Leirintaaluekin pistetaan kiinni. Mietin jo, etta pitaako ruveta liftaamaan takaisin Landmannalaugarilta, jos rajahdys tapahtuu. Olisi se sen verran suurta!

Nyt siella on edelleen ollut jaristyksia, mutta ensimmaiset uutiset olivat hieman liioiteltujakin. Tai ehka toiveet olivat korkealla. Ainakin Sigfús odottaa rajahdysta innolla, ei pelolla.

Pari tuntia sitten Emanuel, matkaopas, tuli kertomaan, etta Askjassa on ollut maanvyoryja jaristysten vuoksi. Siella oli lisaksi tapahtunut joku vakava onnettomuus Vitissa eli kraaterissa, jossa minakin kavin uimassa. Ensimmaista kertaa kuulin taallakin ambulanssien pillien soivan. Askjaan on meilta noin 3-4 tunnin ajomatka. Emanuel oli huolissaan, koska osa hanen ryhmalaisistaan on vielakin Askjassa. Huh. Odottelemme uutisia.

Nyt puhutaan, etta rajahdys voisi tapahtua Askjassa parin kuukauden paasta. "And everybody would go crazy", kuten Sigfús sanoo.

http://www.vedur.is/skjalftar-og-eldgos/jardskjalftar Maanjaristykset viimeisen 48 tunnin aikana. Askja on punaisen pallon kohdalla. Punainen vari tarkoittaa, etta alueella on ollut jaristyksia 0-4 tuntia sitten taman kuvan tekemisesta. Mývatn on tuo vaaleansininen lantti pohjoisimpana sisamaassa.